14. kesäkuuta 2013

Näyttelyprosessin loppurutistus: rakennusviikko

Urheilumuseon urheilumediaprojektin sysäsi liikkeelle kesäksi ja syksyksi 2013 museoon suunniteltu urheilumedia-aiheinen vaihtuva näyttely. Blogissa on kevään mittaan seurattu näyttelyn käsikirjoitustyötä sekä siihen liittyvää taustatutkimusta. Kuten blogiteksteistä on saatu lukea, on prosessi vaatinut runsaasti pohdintoja ja tuonut esiin monia mielenkiintoisia asioita. Tutkimus- ja kirjoitustyön lisäksi on myös muun muassa etsitty näyttelyyn sopivia esineitä ja kuvitusta, valittu ääni- ja filmimateriaalia sekä tehty yhteistyötä ulkopuolisen näyttelysuunnittelijan kanssa.

Työ ei kuitenkaan päättynyt vielä tähän, vaan näyttelyprosessin lopussa odotti vielä konkreettinen rakennustyö. Vaihtuvat näyttelyt rakennetaan olosuhteiden pakosta usein varsin nopealla aikataululla; tälläkin kerralla aikaa vanhan näyttelyn purkamiselle ja uuden rakentamiselle oli ainoastaan viikko. Rakennusviikko on varsin intensiivinen ja työllistää koko museon henkilökuntaa tavallisista hyvinkin poikkeavilla tehtävillä. Museon kävijät pääsevät kuitenkin näkemään vasta valmiin lopputuloksen, sillä rakennustyö tehdään yleisöltä näkymättömissä. Mitä suljettujen ovien takana sitten oikein tapahtuu ja mitä kaikkea rakennustyö pitää sisällään?


Tästä lähdettiin: suurin osa edellisen näyttelyn taideteoksista on jo haettu pois vaihtuvien näyttelyiden salista.



Uuden näyttelyn tekstitaulut on tuotu sisään ja lasifirma kokoaa vitriinejä. Museon henkilökunnan tehtävänä on pitää lasit pystyssä, kunnes kehikko on paikoillaan.


Pesupartio vitriinilasien sormenjälkien kimpussa aseinaan Putsol, vesi ja sanomalehti


Uutta mattoa asennetaan tiililattian peitoksi

Isoimmat rakenteet on helpointa tuoda sisään ikkunan kautta.


Näyttelysuunnittelija kiinnittää kuvaa näyttelyrakenteen pintaan



Tekniikan museosta haettiin lainaan 1930-luvun radio. Pienen esineen kuljetus hoitui näppärästi henkilöautolla.


Vitriineihin asetettavien esinenumeroiden järjestelyä ja etsintää


Lehtimiesten käsivarsinauhat asetettiin esille pahviputken ympäri pingotettuina. Putki vain sahalla sopivan pituiseksi…


…kangas päälle, merkit järjestykseen ja kiinnitys nuppineuloilla…


…ja lopuksi ripustus vitriiniin sopivalle korkeudelle.


Lainaan saatua Telefunken-mikrofonia puretaan paketistaan kuljetuksen jäljiltä


Esineiden sommittelua vitriiniin


Valot suunnataan valaisemaan näyttelyn esineitä ja tekstitauluja


Kirjoja asetellaan paikoilleen pöytävitriiniin


Makutuomarit pohtimassa esineiden sijoittelua


Timo Jutilan Hockey Night -pikkutakkia ripustetaan roikkumaan vitriinin kattoon


Sitten vain viimeiset lasit paikoilleen ja vielä kerran pinnat puhtaiksi


Paperille tulosteut QR-koodit pohjattiin kapalevylle kaksipuoleisen tarrapaperin avulla…


…ja kiinnitettiin seinälle. Molemmissa vaiheissa tarvittiin kärsivällisyyttä ja vakaata kättä.


Vielä vähän puunausta: tällä kertaa vanhat liimajäljet pois lattiasta


Ja lopulta: tattadaa! Urheilumuseon uudenkarhea Sähkeestä someen -näyttely valmiina muutamaa tuntia ennen avajaisia.


Henriikka Heikinheimo